52. Lounasburgeri

Hyvät lounasburgerit ovat olleet nosteessa jo jonkin aikaa, mutta Helsingin keskustan ulkopuolella näiden löytäminen on vielä jokseenkin hankalaa.

Kylmän ja ahdistavan sadepäivän johdosta päätän poiketa kohentamassa mielialaani Alikeravalla sijaitsevassa Pihvituvassa. Paikka sijaitsee pienellä teollisuusalueella ja huokuu tietynlaista työmiesromantiikkaa.

Tupa on lounasaikaan lähes täynnä, mutta burgeri löytää tiensä pöytään yllättävän nopeasti. Annoksen ulkomuoto ja koko ovat kohdillaan.

Jäsäkkä 200 gramman Black Angus -pihvi on maistuva, mutta paistettu aikalailla läpikypsäksi. Kovemmat burgeripuritaanit olisivat varmasti kävelleet jo ovesta ulos, mutta itse pidän kypsästä piffistä, joten katson tämän sormien läpi. Kuivaksi asti kyseistä pihviä ei ole kuitenkaan päästetty, joten rasvan osuus on jotakuinkin kohdillaan, eikä oikeanlainen karamelisoitunut pintakaan täysin kadoksisa ole. Kastike on erinomainen, mutta vanha sanonta ”less is more” pitää jälleen paikkansa. Hampurilaista syötäessä tursuu kaikki kastike pihalle peittäen suht tehokkaasti muut maut alleen ja tehden annoksesta hieman muhjuisen.

Perunat ja sämpylä ovat hyvää perustasoa, eikä hintakaan ole aivan älytön. Pienellä tuotekehittelyllä tämä saattaisi olla hyvä vetonaula hieman kauempaakin saapuville lounastajille.

Missä: Pihvitupa, Kerava

Paljonko: 10,9e

Suositus: Jos satut olemaan jostain syystä Keravalla

51. Double Whopper

Olen joutunut lentomatkustamaan viime aikoina verrattain paljon, tai erinäisistä syistä johtuen ainakin normaalia enemmän. Alkuperäinen ideani oli tällä kertaa saapua lentokentälle hyvissä ajoin ja testata joku Helsinki-Vantaan lukuisista hampurilaisia tarjoilevista kuppiloista. Tulin kuitenkin toisiin ajatuksiin lukiessani ravintoloiden asiakaskokemuksia, koskien erityisesti hinta/laatu-suhdetta, ja päätin näin ollen turvautua tuttuun ja hyväksi havaittuun Burger Kingiin.

Harmikseni kansainvälisen puolen BK sijaitsee vasta passintarkastuksen tuolla puolen, eli minulle tällä kertaa epäedullisessa suunnassa. Tuloaulassa on kuitenkin saman ketjun toinen toimipiste, joten painelen suorinta tietä tiskille.

Ateria on valmis hämmästyttävän nopeasti, vaikka tuloaula muutoin natisee liitoksissaan lauantai-illan ihmispaljoudessa. Whopperini päätän ottaa tällä kertaa kahdella pihvillä ja juustolla höystettynä – laatu on samaa luokkaa kuin aina ennenkin. Hinta on myös erittäin kilpailukykyinen, etenkin normaalit lentokenttälisät huomioon ottaen. Kylmä Carlsberg potkaisee lauantain mukavasti käyntiin.

Aterian nautittuani käväisen uteliaisuudesta katsastamassa muiden paikkojen tilannetta turvatarkastuksen toisella puolen: lähes jokaiseen joutuu jonottamaan edes pöytään päästäkseen. Vaikka olin hyvissä ajoin kentällä, en jaksaisi viettää luppoaikaani jonottelemassa turhia, joten tältäkin kannalta oli tämän kertainen valintani napakymppi. Suuntaan täysin vatsoin Oak Barreliin odottelemaan lentoni lähtemistä.

Missä: Burger King, lentoasema T2

Paljonko: 12,80e (ateria oluella)

Suositus: Hinta ja laatu kohtaavat, etenkin lenkokenttäolosuhteissa.

50. Chili Originale

Rankan kisaviikonlopun päätteeksi on varsin suotavaa täyttää menetetyt energiavarannot asiaankuuluvin menoin. Tarinat oululaisen Kauppuri 5:n maistuvista burgereista ovat kantautuneet Vantaalle asti, joten eväspaikan valinta on sitä myöden selvä.

Kauppuri on yllättävän pieni, ja sopivasti rähjäisen oloinen allekirjoittaneen makuun. Rajallisesta tilasta huolimatta homma pyörii, sillä toimintaohjeet on kirjoitettu selvästi jo ulko-oveen. Tämä ratkaisu sulkee pois kaiken turhan ämpyilyn: valitse – maksa – siirry osoitettuun pöytään – nauti. Helppoa!

Oma valintani on jalapenoilla höystetty Chili Originale. Tarina kertoo että kyseinen burgeri on kehitelty samalla paikalla sijainneen, jo edesmenneen ravintolan keittiössä, ja ollut yksi tekijä uuden hampurilaisravintolan perustamiselle.

Eikä aikaakaan kun edessäni komeilee näyttävä ruoka-annos ja kolpakko kylmää Lapin Kultaa. Maukas ja sopivan karkeaksi jauhettu pihvi on erinomainen. Rasvan, suolan ja tulisten elementtien suhde on juuri oikea. Pientä miinusta hieman turhan kiinteästä sämpylästä – ilmavampi ja pullamainen ratkaisu toimii itselleni paremmin. Perunat ovat hyvää perustasoa, mutta kylkeen tarjottu Aura-majo nostaa lisukkeet vahvasti erinomaisen puolelle. Ruokajuomana nautittu lappari – pohjoisessa kun ollaan – on se kuuluisa piste i:n päälle.

Missä: Kauppuri 5, Oulu

Paljonko: 11e (burgeri&ranut)

Suositus: Hyvää vastapainoa hifistelyburgereille.

49. Kolmos3n charolaisburger

Tämä annos oli houkutellut allekirjoittanutta jo pidemmän aikaa. Nyt löytyi sopiva väli koota pienimuotoinen raati ja astella Kolmos33n kasuaalille burgeri-dinnerille.

Pöytä löytyy ja tilaa on, mutta pöytävaraus ei olisi jatkoa ajatellen huono idea, sillä ravintolan asiakaspaikat ovat varsin rajalliset. Maltillinen ja kodikas tila sekä hyvin pelkistetty sisustus ovat kuitenkin mieleeni. Henkilökunta toivottaa lämpimästi tervetulleeksi, kertoo päivän erikoisuudet ja ottaa tilaukset – tänään mennään burgerilla.

Annokset saapuvat pöytään samalla lämpimällä ammattitaidolla, ja raadin iloksi mukaan tulevat myös saatesanat ja tarkka tuoteseloste, mikä on varsin mukavaa, etenkin kun kyseessä on ”vain” hampurilainen. Totta puhuen, tämä kyseinen purilainen kuuluu siihen laadukkaampaan kategoriaan, ja ansaitseekin tulla asianmukaisesti esitellyksi: Charolais-pihvi Porvoosta, kypsytettyä cheddaria, ylikypsää porsaan kylkeä sekä Myrttisen suolakurkkua tarjoiltuna talon briossilla.

Raadin hiljainen nyökyttely kertoo asioiden olevan kohdillaan. Suolan kanssa ollaan hieman ylärajoilla, mutta muutoin annos saa täyden pisteet ja suositukset. Open burger on tähän luomukseen täydellinen ratkaisu, sillä ylimääräinen pullanpala hattuna ei olisi tuonut kyseiselle ruoalle enään mitään lisäarvoa. Yksinkertainen, mutta maukas briossi kehystää hienosti koko rasvaisen ja suolaisen kokonaisuuden. Tässä on periaatteessa hyvin valmistetut ja laadukkaat komponentit esitetty burgerin muodossa – ja mitäpä muutakaan sen pitäisi parhaimmillaan olla.

Missä: Ravintola Kolmon3n, Helsinki

Paljonko: 18,5e

Suositus: Vahva yläpeukku

48. BBQ-Pekoniburgeri

Hyvinkään festivaaliylpeys Steelfest käynnistyy jo järjestyksessään viidettä kertaa. Päätän ensitöikseni (oluen hankkimisen jälkeen) testata alueen ruokatarjontaa.

Grillikojujen riviin on parkkeerattu Burger Beast, jonka poppamiehellä höystetyt burgerit kiinnittävät huomioni välittömästi. Kojusta ei saa ranskalaisia tai muitakaan härpäkkeitä, mikä on tarkemman pohdinnan jälkeen järkevä päätös, sillä luukusta tuuttaa burgeria nälkäiselle festarikansalle sellaista tahtia, että turha ämpyily lisukkeiden kanssa ei varmasti olisi järin kannattavaa.

Tilaamani BBQ-bacon valmistuu jo ennen kuin maksukortti on löytänyt tiensä takaisin lompakkoon. Nopeata toimintaa! Istahdan nauttimaan hampparia kylmän oluen seuraan. Burgeri on – onneksi – hintaansa nähden varsin tukevaa laatua. 150 gramman pihvi on hyvin maustettu, joskin annos muutoin kaipaisi pientä viilausta chilikastikkeen muodossa. Sooseja olisi saanut itse lisätä, mutta tämä jäi epähuomiossa tekemättä.

Burgerin parasta osaa edustaa mainio sämpylä, joka muistuttaa rakenteeltaan briossin ja rasvaisen lihapiirakan sekoitusta. On jälleen erittäin ilahduttavaa huomata, että festivaaleilla on mahdollista saada nopeasti laadukasta ruokaa perinteisen bulkkitavaran sijaan. Teos toki häviää monelle high-end –burgerille, mutta näin kenttäolosuhteissa teos on varsin tyydyttävä. Tästä on hyvä jatkaa!

Missä: Burger Beast, Steelfest, Hyvinkää

Paljonko: 12e

Suositus: Mikäli lämmin kalja ja kylmä pyttipannu alkavat tökkimään.

47. Five Guys’ Cheeseburger

Vuosi on 2014 ja kaupunki New York. Olemme tutustuneet Ison Omenan pikaruokatarjontaan vierailemalla useissa Manhattanin ketjuravintoloissa, unohtamatta tietenkään herkullisia sekä edullisia pizza- ja hodariluukkuja. Yksi on kuitenkin ylitse muiden: Virginiasta lähtöisin oleva Five Guys, joka on tunnettu yksinkertaisista, mutta sitäkin maukkaammista burgereistaan.

Suora leikkaus vuoteen 2016 ja Lontooseen. Kaksi vuotta täytyi kulua, ennen kuin pääsen maistelemaan kyseisiä herkkuja uudemman kerran. Odotamme ravintolan aukeamista nälkäisinä ja käsi oven rivassa. Odotus palkitaan saadessamme kunnian toimia päivän ensimmäisinä asiakkaina ja valikoida annoksemme ketjun suppealta, mutta houkuttelevalta ruokalistalta. Valittavissa on käytännössä vain (hot dogin lisäksi) iso tai pieni burgeri haluamillaan perusmausteilla ja pihvien lukumäärällä. Tosin erilaisia täyte-kombinaatioita on kuuleman mukaan yli 250 tuhatta, joten tovi saattaa mennä sen oman täydellisen hampurilaisen löytämiseen ja kasaamiseen.

Listalta valikoituu lopulta hampurilainen juustolla, ketsupilla, sinapilla, tomaatilla, salaatilla ja suolakurkuilla – ja tulos on herkullinen. Täydellinen osoitus siitä, että hampurilaisen ei tarvitse olla kovinkaan monimutkainen tekele ollakseen hyvä, kunhan perusasiat – paistopintaa saanut laadukas pihvi sekä pehmeä ja kitalakeen oikealla tavalla tarttuva sämpylä – ovat kunnossa. Ja ne ranskalaiset.. erinomaisia, kunhan muistaa ottaa maksimissaan yhden annoksen kahta ruokailijaa kohden, sillä näitä tikkuperunoita ei ilmeisesti keittiön puolella laskeskella – pöytään kannettu keko on hävyttömän kokoinen.

Toivoisin ehdottomasti Five Guysin rantautumista myös kotimaan kamaralle.

Tai ehkä ei, onpahan taas yksi syy matkustaa ja nähdä maailmaa.

Missä: Five Guys, Lontoo

Paljonko: 9,4e (burgeri)

Suositus: Kyllä.

46. Klasjik

Erilaiset ruokamarkkinat tuntuvat olevan kovaa huutoa tätä nykyä. Tällä kertaa tuli eksyttyä monipiolisesta ruokatarjonnastaan tunnetun Gdynian ”street food marketille”. Ovatko nämä ainutkertaiset kekkerit vai kenties jo perinteikkäämpi tapahtuma, sitä en tiedä.

Tarjontaa on saatu joka tapauksessa ahdettua varsin kiitettävä määrä varsin rajalliseen tilaan. Torilta löytyy rivistöittäin niin purilaisia, tacoja, mehuja kuin makeitakin herkkuja tarjoavia ruokarekkoja.

Otamme alkajaisiksi kouraan törpöt herkullista paikan päällä puristettua mehua. Herkullista.Ruoan valinta onkin sitten kinkkisempi juttu, sillä paikalta saa, sen enempää valehtelematta, vähintään kymmentä-viittätoista erilaista burgeria. Pitkällisen arpomisen jälkeen appeeksi valikoituu Surf BurgerinKlasjik”.

Pienoinen odottelu kannattaa, sillä luukusta putkahtava burgeri on erinomainen. Pehmeän sämpylän väliin kasattu raikas ja suhteellisen kookas komeus hipoo täydellistä katuruoka-annosta – juuri sopivan kokoinen nälän taittamiseksi, mutta kuitenkin helposti käsin syötävissä. Hyvin paistettu laadukas pihvi, maukas juusto, raikkaat kasvikset ja sopivan äksy bbq-kastike on lyömätön kombo. Annos ei kaipaa ranskalaisia seurakseen, eikä niitä olisi ilmeisesti tästä kojusta tarjoiltukaan.

Jälleen yksi osoitus vanhasta totuudesta: ”keep it stupid simple

Missä: Surf Burger Food Truck, Gdynia, Puola

Paljonko: 16 pln (n. 3,7e)

Suositus: Jos vain sattuu kohdalle.