59. King Kong

Yksi jos toinenkin rattoisa laivareissu on alkanut tai päättynyt käynnillä Helsingin Morrison’sissa. Viimeisimmästä visiitistä on kuitenkin vierähtänyt jo lähes luvattoman pitkä tovi, joten oli jälleen hyvä aika käydä puraisemassa kaupungin suurimmaksi tituleerattua hampurilaista, tällä kertaa ravintolan itsensä kutsumana.

Keskeisellä paikalla pääkaupunkia sijaitsevassa ravintolassa on kohtalaisesti porukkaa, etenkin näin SYÖ-viikkojen aikaan. Pöytä löytyy kuitenkin nopeasti ja tilaukset lähtevät keittiöönmukavan henkilökunnan saattelemana ilman sen kummempaa aikailua. Edellisenä päivänä aamuyön tunneille venähtänyt saunailta tuntuu vielä elimistössä, joten ateriaksi (ja suola/ravatasapainon palauttajaksi) valikoituu paikan suurin ja komein: King Kong. Ruokajuomaksi kelpaa tänään vain jääkylmä Pepsi Max.

Nälkäisen ei anneta kauaa odotella, sillä burgeri lyödään pöytään erittäin nopeasti – eikä kokoluokkaa ole tosiaan erityisemmin liioiteltu. Tämä järkäle koostuu kahdesta 180 gramman pihvistä, pekonista, cheddarista, sipulirenkaista sekä BBQ-kastikkeesta ja paprikamajoneesista. Lienee sanomattakin selvää, että teoksen syöminen käsin ei tule kysymykseen, sillä burgeri on enemmänkin mallia ”mättö” kuin kilpailija esimerkiksi keskustan lukuisille fast-casual -sarjan hampurilaisille.

Akuutein nälkä taittuu jo hyvissä ajoin ennen puoliväliä. Makua ja tekstuuria on mukavasti: Löytyy hyvin väriä saanutta pihviä, rapeaa ja suolaista pekonia, raikasta salaattia ja täyteläistä kastiketta. Loppua kohden jopa hieman liiankin tuhtia annosta tasapainottaa lisukkeiksi tarjotut salaatti ja bataattiranskalaiset. Burgerissa olisi voinut olla astetta enemmän vääntöä, vaikkapa jalapenon tai chilikastikkeen muodossa, sillä suolan ja rasvan kyllästämä makupaletti alkaa etenkin viimeistelyvaiheessa jo hieman turtua. Lautanen viimeistellään burgereineen, lisukkeineen ja kastikkeineen kuitenkin kunnialla, ja viikonlopun runtelema keho alkaa pikkuhiljaa palautua normaalitasolle. Nälkä lähtee takuulla, joten seuraavalla kerralla taidan tyytyä astetta pienempään annokseen.

Missä: Morrison’s Helsinki

Paljonko: 18,50e

Suositus: Suureen nälkään!

57. Bosgårdin hampurilainen

Kauppahalleissa on tunnelmaa. Hakaniemen vanha kauppahalli näyttää heränneen uuteen loistoon ..tai mistä minä näin vantaalaisena mitään tiedän, sillä en ole paikassa käynyt vuosikausiin. Halliin on joka tapauksessa auennut toinen toistaan houkuttelevampia elintarvikekojuja: Löytyy niin lihaa, mausteita, luomukasviksia, juustoja kuin meren herkkuja. Kauppiaiden joukossa on myös porvoolainen karjatila Bosgård, joka tarjoilee lihatuotteiden ohessa myös lämpimiä annoksia.

Iloisesti palveleva kauppias on selkeästi ylpeä tuotteistaan, ja kertoo burgerpihvien olevan aina vähintään samana päivänä jauhettu. Ruoaksi valikoituu tietysti paikan nimikkoannos, joka sisältää talon oman pihvin lisäksi kypsytettyä cheddaria, rucolaa, marinoitua punasipulia ja valkosipulimajoneesia. Annoksen valmistumista pääsee myös itse tarkkailemaan, sillä hampurilainen kootaan aivan asiakkaan nenän edessä. Kaikesta toiminnasta paistaa muutenkin avoin ja rehti ote tekemiseen.

Burgeri itsessään on erinomainen. Pihvini on paistettu medium-plussaksi – aivan kuten pyysin. Annos on kookas, mutta kasattu niin, että käsin syöminen on myös mahdollista. Valittelin ensi alkuun hieman varovaista suolan käyttöä, mutta pidemmälle päästessä tämäkin unohtui, sillä erinomaiset raaka-aineet toimivat hyvin yhteen ja kokonaisuus on varsin harmoninen. Makeasti marinoitu punasipuli on kuin se kuuluisa kirsikka kakussa, täydentäen pihvin hienostunutta makua. Ranskalaiset ovat hyvää perustasoa, mutta jäävät erinomaisen pääruoan ohella lähinnä kuriositeetin asemaan. Lisukevaihtoehdoissa löytyy myös tuoresalaatti, joka saattaisi olla hyvä valinta.

Pääkaupungin hampurilaistarjonta alkaa olla jo melkoisen laajaa ja kärki terävää. Bogård tuo omalla suorituksellaan aina vain lisää senttejä riman korkeuteen.

Missä: Bosgård, Hakaniemen halli, Helsinki
Paljonko: 15e
Suositus: Kärkiväännöissä mukana

14. Memphis’ Mustard Burger

On jälleen se aika keväästä, kun ihmiset kaivautuvat ulos koloistaan pitkän ja masentavan talven jäljiltä. Kevätauringon lisäksi kansaa hemmotellaan myös edullisilla ravintola-annoksilla Syö Helsinki! -viikkojen muodossa. Mukava sää ja vielä mukavammat tarjoukset ovatkin saaneet yllättävän paljon populaa liikkeelle.

Ensimmäinen ravintola – täynnä. Ruokaa kiljuva vatsa ei kestä kovinkaan montaa takaiskua, joten seuraavan kulman takana majaileva Memphis toivottavasti pystyy vastaamaan hätähuutoon. Bingo!

Olen kuullut jokseenkin hyviä asioita tästä paikasta, mutta ainakin ensisilmäyksellä ravintola tuntuu jokseenkin linjattomalta. Jonkin näköinen american diner– tyyppinen ratkaisu, joka on ikäänkuin jäänyt puolitiehen.. Henkilökunta palvelee kuitenkin kiireestä huolimatta asiallisesti, ja ruokakin saapuu yllättävän ripeästi.

Annos on muodollisesti varsin pätevä, mutta tarkempi silmäys osoittaa ainakin leivän olevan melkoisen kuivaa. Burgeria leimaa hienoinen hätiköinti. Koska kyseessä on teemaviikkojen tarjous-annos, ilmeisesti menekkiin on varauduttu valmistelemalla liian aikaisin ja liian paljon, sillä myös pihvi on jokseenkin kuivakka ja mitäänsanomaton. Kuivuutta on paikattu reilulla tujauksella sinappimajoneesia, joka onkin eittämättä annoksen kruununjalokivi. Vähempikin tosin olisi riittänyt, ainakin jos pihvi ja sämpylä olisivat olleet freesimpiä. Pisteet kuitenkin hyvästä kastikkeesta, jota ottaisin mieluusti ruokaani maustamaan myös toiste. Annoskoko on sopiva, vaikkakin tarjouspurilaisessa pihvi on mallia Happy Meal (110g).

Ateria on hintaansa nähden ihan ok pikaruoka.  Normaalihintaisten burgereiden pyöriessä 15-20e hintaluokassa, on pieni tsemppaus kuitenkin paikallaan. Vaikka kyseessä on alennettu hinta, ei sen tarvitse välttämättä tarkoittaa alennusta myös laadusta.

 

Missä: Mempis Hesari, Helsinki

Paljonko: 10e (Syö Helsinki! – tarjous)

Suositus: Tilatessasi normaalihintaista, tarkkaile laatua.

1. Talon hampurilainen pekonilla

Alkuun on mainittava, että oli varsin ilahduttavaa huomata näyttävä esillepano annoksen saapuessa pöytään. Nälkäisenä pystyin juuri ja juuri pitämään näppini erossa kuvan ottamisen ajan.

Veitsi upposi burgeriin mukavasti, joten rakenne oli oikein hyvä ja ryhdikäs. Pihvi oli kypsennetty oikeaoppisesti. Pinnalta rapsakka ja keskeltä mehukas. Joku saattaisi pitää purilaisestaan roseena, itse pidän kypsästä. Taika onkin paistaa kypsä ja silti mehevä pihvi. Pekoni oli siivutettu todella ohueksi joten se ei peittänyt muita makuja, eikä myöskään tehnyt burgerista liian raskasta.

Kasvikset olivat kyydissä lähinnä väriä tuomassa. Kastikkeena toimi tuhti majoneesi. Olisin kaivannut ehkä hieman lisää terää, mutta toisaalta olen tottunut tuunaamaan lähes kaikki ruokani Texas Petellä. Pisteet (luultavasti) itse tehdystä sämpylästä. Leipä oli makuuni ehkä kuitenkin liian tummahkoa. Liiasta pullamaisuudesta ei voi kuitenkaan syyttää, sillä suutuntuma oli todella jämäkkä.

Lisukkeena toimi todella maukkaat ranskalaiset. Perunasta oli siivutettu miehekkäitä lastuja, jotka oli paistettu ja maustettu lähelle täydellisyyttä. Parempia pottuja saa hakea. Miljöökin oli kunnossa, ravintola oli sisustettu kotoisasti ja palvelukin sujuvaa. Kokonaisuutena oikein hieno esitys.

Missä: Ravintola Alppitori, Helsinki

Paljonko: 15e

Suositus: Jatkoon