59. King Kong

Yksi jos toinenkin rattoisa laivareissu on alkanut tai päättynyt käynnillä Helsingin Morrison’sissa. Viimeisimmästä visiitistä on kuitenkin vierähtänyt jo lähes luvattoman pitkä tovi, joten oli jälleen hyvä aika käydä puraisemassa kaupungin suurimmaksi tituleerattua hampurilaista, tällä kertaa ravintolan itsensä kutsumana.

Keskeisellä paikalla pääkaupunkia sijaitsevassa ravintolassa on kohtalaisesti porukkaa, etenkin näin SYÖ-viikkojen aikaan. Pöytä löytyy kuitenkin nopeasti ja tilaukset lähtevät keittiöönmukavan henkilökunnan saattelemana ilman sen kummempaa aikailua. Edellisenä päivänä aamuyön tunneille venähtänyt saunailta tuntuu vielä elimistössä, joten ateriaksi (ja suola/ravatasapainon palauttajaksi) valikoituu paikan suurin ja komein: King Kong. Ruokajuomaksi kelpaa tänään vain jääkylmä Pepsi Max.

Nälkäisen ei anneta kauaa odotella, sillä burgeri lyödään pöytään erittäin nopeasti – eikä kokoluokkaa ole tosiaan erityisemmin liioiteltu. Tämä järkäle koostuu kahdesta 180 gramman pihvistä, pekonista, cheddarista, sipulirenkaista sekä BBQ-kastikkeesta ja paprikamajoneesista. Lienee sanomattakin selvää, että teoksen syöminen käsin ei tule kysymykseen, sillä burgeri on enemmänkin mallia ”mättö” kuin kilpailija esimerkiksi keskustan lukuisille fast-casual -sarjan hampurilaisille.

Akuutein nälkä taittuu jo hyvissä ajoin ennen puoliväliä. Makua ja tekstuuria on mukavasti: Löytyy hyvin väriä saanutta pihviä, rapeaa ja suolaista pekonia, raikasta salaattia ja täyteläistä kastiketta. Loppua kohden jopa hieman liiankin tuhtia annosta tasapainottaa lisukkeiksi tarjotut salaatti ja bataattiranskalaiset. Burgerissa olisi voinut olla astetta enemmän vääntöä, vaikkapa jalapenon tai chilikastikkeen muodossa, sillä suolan ja rasvan kyllästämä makupaletti alkaa etenkin viimeistelyvaiheessa jo hieman turtua. Lautanen viimeistellään burgereineen, lisukkeineen ja kastikkeineen kuitenkin kunnialla, ja viikonlopun runtelema keho alkaa pikkuhiljaa palautua normaalitasolle. Nälkä lähtee takuulla, joten seuraavalla kerralla taidan tyytyä astetta pienempään annokseen.

Missä: Morrison’s Helsinki

Paljonko: 18,50e

Suositus: Suureen nälkään!

Advertisement

58. Bites Vallila

Vain vaimeana kantautuvat reggaen rytmit erottavat tämän hetken Aki Kaurismäen elokuvasta. Vallilan design-korttelin uumenissa sijaitseva Bites huokuu menneiden aikojen työläisromantiikkaa – ravintolan pelkistetty sisustus ja rauhallinen tunnelma vievät asiakkaan kauas pois pääkaupungin urbaanista sykkeestä. Ruokalista noudattelee samaa minimalistista linjaa: Tarjolla on vaihtoehdot ”Perus” ja ”Kasvis”. Tänään mennään maillilla Perus.

Istahdan ruokalan penkille odottelemaan ateriaani, enkä voi olla fiilistelemättä Bitesin inhorealistisen ja ultra-hipsteriyden välimaastoon asettuvaa olemusta. Ravintolassa ei ole turhan montaa asiakaspaikkaa, joten ruokakin saapuu suotavan nopeasti. Annos ei petä odotuksia: Retrolle tarjottimelle on aseteltu siistiin järjestykseen hampurilainen, raastesalaatti ja muutama pikkelöity porkkana. Burgeri itsessään lähentelee täysosumaa. Täydellisen medium-plussaksi paistettu pihvi ei kaipaa juuri sen kummempia härpäkkeitä, vaan raaka-aine seisoo vahvasti omillaan. Jos nyt jotain naputuksen aihetta, niin muutoin maukas ja ilmava sämpylä on päässyt aavistuksen kuivaksi. Siinä missä tuhti hampurilainen edustaa modernia uutta maailmaa, heittää seesaminsiemenillä maustettu kaalihässäkkä taas vahvasti Aasian suuntaan, mikä tuo ilahduttavaa ja tyyliin sopivaa kontrastia.

Ateria on kaiken kaikkiaan mallisuoritus, eikä tästä kiireisen työpäivän keskellä nautittu lounas paljoa parane. Pientä miinusta paikan hankalasta sijainnista. Parkkipaikkoja on kauempaa saapuville tarjolla hyvin rajoitetusti, mutta muutama u-käänös sekä korttelin kiertäminen ovat ehdottomasti vaivan väärti.

Missä: Bites Vallila, Helsinki
Paljonko: 10e
Suositus: Vahva

57. Bosgårdin hampurilainen

Kauppahalleissa on tunnelmaa. Hakaniemen vanha kauppahalli näyttää heränneen uuteen loistoon ..tai mistä minä näin vantaalaisena mitään tiedän, sillä en ole paikassa käynyt vuosikausiin. Halliin on joka tapauksessa auennut toinen toistaan houkuttelevampia elintarvikekojuja: Löytyy niin lihaa, mausteita, luomukasviksia, juustoja kuin meren herkkuja. Kauppiaiden joukossa on myös porvoolainen karjatila Bosgård, joka tarjoilee lihatuotteiden ohessa myös lämpimiä annoksia.

Iloisesti palveleva kauppias on selkeästi ylpeä tuotteistaan, ja kertoo burgerpihvien olevan aina vähintään samana päivänä jauhettu. Ruoaksi valikoituu tietysti paikan nimikkoannos, joka sisältää talon oman pihvin lisäksi kypsytettyä cheddaria, rucolaa, marinoitua punasipulia ja valkosipulimajoneesia. Annoksen valmistumista pääsee myös itse tarkkailemaan, sillä hampurilainen kootaan aivan asiakkaan nenän edessä. Kaikesta toiminnasta paistaa muutenkin avoin ja rehti ote tekemiseen.

Burgeri itsessään on erinomainen. Pihvini on paistettu medium-plussaksi – aivan kuten pyysin. Annos on kookas, mutta kasattu niin, että käsin syöminen on myös mahdollista. Valittelin ensi alkuun hieman varovaista suolan käyttöä, mutta pidemmälle päästessä tämäkin unohtui, sillä erinomaiset raaka-aineet toimivat hyvin yhteen ja kokonaisuus on varsin harmoninen. Makeasti marinoitu punasipuli on kuin se kuuluisa kirsikka kakussa, täydentäen pihvin hienostunutta makua. Ranskalaiset ovat hyvää perustasoa, mutta jäävät erinomaisen pääruoan ohella lähinnä kuriositeetin asemaan. Lisukevaihtoehdoissa löytyy myös tuoresalaatti, joka saattaisi olla hyvä valinta.

Pääkaupungin hampurilaistarjonta alkaa olla jo melkoisen laajaa ja kärki terävää. Bogård tuo omalla suorituksellaan aina vain lisää senttejä riman korkeuteen.

Missä: Bosgård, Hakaniemen halli, Helsinki
Paljonko: 15e
Suositus: Kärkiväännöissä mukana

55. The Bastard

Helsinkiin tuntuu nousevan uusia hampurilaisravintoloita kuin sieniä sateella, ja mikä hienointa, enenevissä määrin myös keskusta-alueen ulkopuolelle. Yksi uusista on Itikseen loppukesästä avattu The Lucky Bastard, jonka päätän testata kätevästi shoppailun lomassa.

Ravintola on kaikin puolin siisti ja houkutteleva, joskin sen löytäminen vaati käyntiä info-pisteellä, sillä vastoin (harha)käsityksiäni, The Lucky Bastard ei sijaitsekaan kauppakeskuksen ravintolamaailmassa, vaan Tallinnanaukion päädyssä toisessa kerroksessa.

Tilaukset sujuvat vaivatta, ja päädyn – kuten hyvin usein aiemminkin – paikan nimikkoburgeriin. Hampurilaisen hinta on kohtuullinen, mutta lisukkeet ja juoma lähestulkoon tuplaavat annokseen kuluvan euromäärän. Tämä tosin tuntuu olevan trendi muissakin Helsingin ravintoloissa.

Annoksen valmistuminen kestää suhteellisen kauan, ja kun viimein pääsen burgerini kimppuun, valtaa mielen pienoinen pettymys. Tuote on perushyvä: laadukas sämpylä, hyvin paistopintaa saanut pihvi ja karamelisoitu sipuli toimivat, mutta hinnan edellyttämä wow-efekti kuitenkin loistaa poissaolollaan. 3 kertaa fritatut ranskalaiset putoavat samaan kuoppaan – hyvät, mutta eivät erityisen mieleenpainuvat. Tuote on kaikin puolin raikas ja laadukas, mutta jättää hieman mitäänsanomattoman vaikutelman. Raikastamon punainen jaffa on sentään erinomainen palanpainike.

Ateria menee kuitenkin hyvällä ruokahalulla, ja kuten jo mainittu, laatupuolessa ole kerrassaan mitään moittimista. Saatan antaa paikalle vielä toisen mahdollisuuden, josko esimerkiksi hauskasti nimetyssä The Kevin Bacon- burgerissa olisi piirun verran enemmän vääntöä.

Missä: The Lucky Bastard, ITIS Helsinki

Paljonko: Burgeri 9.9e + ranet 4.5e + juoma 3,5e

Suositus: Ei sovi tuomita aivan suoralta kädeltä.

54. Karitsaburgeri

Karitsa ei välttämättä ole raaka-aineena se ensimmmäinen vaihtoehto, mistä lähtisin rakentelemaan toimivaa burgeria. Onneksi en myöskään ole kokki, sillä ammattimiehet ovat erikseen, ja he tietävät varmasti mitä ovat tekemässä.

Krog Roban näkemys asiasta pitää sisällään 100% karitsanlihapihvin lisäksi jugurttikastiketta, aiolia, minttupestoa sekä marinoitua punasipulia. Yhdistelmä on jokseenkin tuttu ja turvallinen, mutta burgerimuodossa kuitenkin mukavan eksoottinen. Pehmeä ja hienoisesti paistopintaa saanut pihvi on hyvässä tasapainossa raikkaan jugurttikastikkeen sekä mintun kanssa. Patisserie Teemu & Markuksen erinomainen briossisämpylä kietoo koko komeuden toimivaan pakettiin. Pienoisena miinuksena todettakoon kastikkeen ja peston epätasainen jakautuminen, sillä nämä komponentit tarvitsevat ehdottomasti toisensa.

Annos on myös jokseenkin suolainen, jolloin hyvä juomasuositus nousee todella arvoonsa. Palanpainikkeena toimi Stallhagenin hunajaisen makea Honungsöl, joka kevensi tuhtia karitsaa juuri sopivasti. Kyseinen olut on muutenkin varsin mainio virvoke, joka kannattaa jokaisen kevyiden lager-oluiden ystävän testata.

Minulla oli ilo ja kunnia päästä testaamaan Krog Roban listoille vuoroviikoin ilmestyviä Burger Madness– tuotteita. Muita burgeriviikkojen vierailevia tähtiä ovat muiden muassa raikas haukiburgeri, joka on yksi parhaita pitkään aikaan maistamiani kalaruokia, sekä mielenkiintoinen puolukka-bbq:lla ryyditetty hirviburgeri.

Helsingin burgerivillitys ei näytä minkäänlaisia laantumisen merkkejä – eikä haittaa, sillä hampurilaisten ystäviä hellitään varmasti jatkossakin, mikäli tiukka kilpailu synnyttää tämän tason annoksia.

 

Missä: Krog Roba, Helsinki

Paljonko: Hinnaston mukaan

Suositus: Ehdottomasti

53. Scan Deluxe

Tien päällä liikuttaessa saattaa hyvien burgereiden saaminen olla vielä suhteellisen haasteellista. Perinteikäs kotimainen pikaruokaketju Scanburger pyrkii vastaaman tähän haasteeseen uudella Deluxe-mallistollaan. Useiden huoltamoiden yhteyteen on alkanut kesän jälkeen ilmestymaan uusia Fresto! -kahviloita deluxeburgereineen, joten päätän testata tämän uutuuden.

Hinnoittelu on viitekehyksessään oikealla tasolla, sekä ruokalista sopivan monipuolinen. Listalta valikoituu ketjun nimikkoannos. Kuva oli jälleen jotain muuta kuin pöytään kannettu tuote, mutta maku on sentään jokseenkin kohdillaan. Burgeri ei kuitenkaan erotu edukseen kilpailijoista, vaan on loppupeleissä melkoisen mitäänsanomaton. Ranskalaiset ovat ketjuravintoloiden hyvää perustasoa, ja lisukkeen annoskoko on ilahduttavan suuri.

Deluxe- tason burgeri ei ole muutoin erityisen deluxe kuin ehkä ketjun aiempiin tuotteisiin verrattuna.

 

Missä: Fresto! Pihlajamäki, Helsinki

Paljonko: 6.90e (ateriatarjous)

Suositus: Testimielessä tai vakavaan burgerihimoon

52. Lounasburgeri

Hyvät lounasburgerit ovat olleet nosteessa jo jonkin aikaa, mutta Helsingin keskustan ulkopuolella näiden löytäminen on vielä jokseenkin hankalaa.

Kylmän ja ahdistavan sadepäivän johdosta päätän poiketa kohentamassa mielialaani Alikeravalla sijaitsevassa Pihvituvassa. Paikka sijaitsee pienellä teollisuusalueella ja huokuu tietynlaista työmiesromantiikkaa.

Tupa on lounasaikaan lähes täynnä, mutta burgeri löytää tiensä pöytään yllättävän nopeasti. Annoksen ulkomuoto ja koko ovat kohdillaan.

Jäsäkkä 200 gramman Black Angus -pihvi on maistuva, mutta paistettu aikalailla läpikypsäksi. Kovemmat burgeripuritaanit olisivat varmasti kävelleet jo ovesta ulos, mutta itse pidän kypsästä piffistä, joten katson tämän sormien läpi. Kuivaksi asti kyseistä pihviä ei ole kuitenkaan päästetty, joten rasvan osuus on jotakuinkin kohdillaan, eikä oikeanlainen karamelisoitunut pintakaan täysin kadoksisa ole. Kastike on erinomainen, mutta vanha sanonta ”less is more” pitää jälleen paikkansa. Hampurilaista syötäessä tursuu kaikki kastike pihalle peittäen suht tehokkaasti muut maut alleen ja tehden annoksesta hieman muhjuisen.

Perunat ja sämpylä ovat hyvää perustasoa, eikä hintakaan ole aivan älytön. Pienellä tuotekehittelyllä tämä saattaisi olla hyvä vetonaula hieman kauempaakin saapuville lounastajille.

Missä: Pihvitupa, Kerava

Paljonko: 10,9e

Suositus: Jos satut olemaan jostain syystä Keravalla

49. Kolmos3n charolaisburger

Tämä annos oli houkutellut allekirjoittanutta jo pidemmän aikaa. Nyt löytyi sopiva väli koota pienimuotoinen raati ja astella Kolmos33n kasuaalille burgeri-dinnerille.

Pöytä löytyy ja tilaa on, mutta pöytävaraus ei olisi jatkoa ajatellen huono idea, sillä ravintolan asiakaspaikat ovat varsin rajalliset. Maltillinen ja kodikas tila sekä hyvin pelkistetty sisustus ovat kuitenkin mieleeni. Henkilökunta toivottaa lämpimästi tervetulleeksi, kertoo päivän erikoisuudet ja ottaa tilaukset – tänään mennään burgerilla.

Annokset saapuvat pöytään samalla lämpimällä ammattitaidolla, ja raadin iloksi mukaan tulevat myös saatesanat ja tarkka tuoteseloste, mikä on varsin mukavaa, etenkin kun kyseessä on ”vain” hampurilainen. Totta puhuen, tämä kyseinen purilainen kuuluu siihen laadukkaampaan kategoriaan, ja ansaitseekin tulla asianmukaisesti esitellyksi: Charolais-pihvi Porvoosta, kypsytettyä cheddaria, ylikypsää porsaan kylkeä sekä Myrttisen suolakurkkua tarjoiltuna talon briossilla.

Raadin hiljainen nyökyttely kertoo asioiden olevan kohdillaan. Suolan kanssa ollaan hieman ylärajoilla, mutta muutoin annos saa täyden pisteet ja suositukset. Open burger on tähän luomukseen täydellinen ratkaisu, sillä ylimääräinen pullanpala hattuna ei olisi tuonut kyseiselle ruoalle enään mitään lisäarvoa. Yksinkertainen, mutta maukas briossi kehystää hienosti koko rasvaisen ja suolaisen kokonaisuuden. Tässä on periaatteessa hyvin valmistetut ja laadukkaat komponentit esitetty burgerin muodossa – ja mitäpä muutakaan sen pitäisi parhaimmillaan olla.

Missä: Ravintola Kolmon3n, Helsinki

Paljonko: 18,5e

Suositus: Vahva yläpeukku

45. Aioli Brgr

Edellisestä visiitistä on kulunut jo tovi, joten pieni muistinvirkistys lienee paikallaan. Helsingin Friends & Brgrs sai allekirjoittaneelta kiitettävät arvosanat ruoastaan, joten astelen uusintakierrokselle kevein mielin.

Ensimmäisenä täytyy antaa kritiikkiä liian vähäisestä istumakapasiteetista. Ravintola on ilmeisen suosittu, mutta ruoan odottaminen tyhmän näköisenä seisten ja paikkaa silmäillen ei vain ole minun juttuni. Pääkaupungin trendipaikoissa tämä tosin on varsin yleinen ongelma (vai kaytäntö?). En tiedä kuuluuko näin olla vai eikö muita vain häiritse. Itse istun mielummin pöydässä odottelemassa ruokaani kaikessa rauhassa.

Ravintolan väki työstää purilaisia melkoista tahtia ja istumapaikkakin löytyy, joten vaivaannuttava odottelu ei ehdi latistaa tunnelmaa liiaksi.

Itse ruoka on tälläkin kertaa priimatavaraa. Sämpylät ja pihvit ovat kohdillaan, ja aioli maistuu mukavan raikkaalta. Tosin rohkeampi valkosipulin käyttö ei näin kyseisen raaka-aineen ystävää haittaisi. Otin burgerin yhdellä pihvillä, jolloin se on kompakti ja helposti käsin syötävissä, kuten hyvän purilaisen kuuluukin. Ranskanperunoiden laatu on kuulopuheiden mukaan heitellyt jonkin verran, mutta tämäkin osa-alue lunasti odotukset.

Pietarsaaren ylpeys esiintyy edelleen edukseen fast casual- ravintoloiden sarjassa.

Missä: Friends & Brgrs, Helsinki

Paljonko: 11,5e

Suositus: Vahva kilpailija perinteiselle ravintolalle, ellei ole valmis maksamaan laskussaan +100%:n lisää pöytiintarjoilusta.

44. Rosburger

Alkanut kesäloma on ollut sanalla sanoen kiireinen, joten jopa hampurilaisten syöminen on jäänyt minimiin – muutamaa pikalaounasta ja myöhäisillan huikopalaa lukuunottamatta.

Aurinkoinen Helsinki näyttäytyy tänään erittäin houkuttelevana, joten päiväretki isolle kirkolle on erittäin varteenotettava vaihtoehto. Kaiken kiireen keskellä tulee pohdittua, että oli oikea valinta – kerrankin – olla varaamatta kaupunkilomaa tai muuta reissua heti lomille päästyään, sillä näillä keleillä Helsinki ei häviä monille Euroopan kohteille houkuttelevuudessa millään tapaa.

Hietalahden kauppahallissa sijaitseva Roslundin lihakaupan myymälä ja ravintola kuuluisine burgereineen saa toimia kesäisen kävelyretkemme levähdyspaikkana. Torin puolelle on viritelty mukava terassi, johon saa tilattua eri ravintoloiden antimia. Itselleni vaihtoehtoja on tällä kertaa vain yksi, se kuuluisa Rosburger. Burgerit paistetaan paikan päällä pienessä kojussa, jonka vuoksi valikoimakin oli mukavan suppea, vaihtoehtoja on tasan kaksi.

Annosta joutuu tovin odottelemaan, mutta näin lomalla tuo ei juuri haittaa. Odotus palkitaan kun herkullisen näköinen luomus tarjotaan luukusta tukevan grillauksen tuoksun saattelemana.

Ulkonäöstä täytyy antaa heti täydet pisteet. Mehukas ja täydellisesti paistettu pihvi on myös maun puolesta ulkomuodon lupailemalla linjalla. Burgerin syöminen sen korkean olomuodon vuoksi on hieman hankalaa, tämän vuoksi suosin henkiökohtaisesti aavistuksen ohuempaa pihvimallia. Lisäksi pyysin annokseen kuuluvan coleslaw’n sivuun, joka tuntuu jälkikäteen oikealta ratkaisulta. Briossi-tyyppinen sämpylä on erinomainen, ja pekoni on paistettu omaan makuuni sopivasti todella rapeaksi. Lautasellisen lähestyessä loppuaan alkaa reilu suolaisuus pistää hieman esiin. Tätä tasapainottamaan burgeri tarjotaan onneksi ranskalaisten sijasta salaatin kanssa.

Nousen pöydästä tyytyväisenä. Burgeri on hienoisesta suolaisuudesta huolimatta erinomainen ja vieläpä jokseenkin järkeväästi hinnoiteltu, ainakin moniin kilpailijoihin verrattuna.

Missä: Rosburger Hietalahti, Helsinki

Paljonko: 14,5e

Suositus: Pääkaupungin parhaimmistoa.